Pimeähakutreenit

Eilen perjantai-iltana olimme pelastuskoiraryhmämme kanssa pimeähakutreeneissä! Alkuillasta on jo valoisaa mutta kun meidän vuoromme tuli, otsalamppu oli kyllä ehdoton. Eilen illalla maasto oli mukavasti kuiva, nyt ulkona on toistakymmentä senttiä lunta/loskaa.

 

Otin koiran autosta ehkä hieman liian aikaisin, jouduimme odottelemaan aika pitkään että edellinen koira saa ratansa valmiiksi. Tämäkin oli hyvä harjoitus ylipäätänsä odotteluun ja rauhoittumiseen. Kun vuoromme tuli, yksi treenikavereista tuli hakualueelta pois ja teimme Iineksen äänen avauksen haukuttamalla sitä - ettei tarvitsisi ensimmäisellä maalimiehellä haukkua kimeää alkuhaukkua. Otimme kolme maalimiestä, etäisyys noin 20-30m keskilinjasta. Tämä oli siis toinen pimeähakutreenimme, viimeksi tosin oli valoisampaa kun oli lunta maassa. Kaikki kolme ukkoa löytyi hienosti, Iines teki mainiota etsintä- ja tarkennustyöskentelyä ja haukkui tasaista, kumeaa haukkua maassa maaten (JES!) kunnes tulin paikalle! Äärimmäisen onnistunut treeni! Iines taitaakin soveltua pimeätyöskentelyyn paremmin kuin valoisaan ;) Onneksi oli koiralle heijastinliivi ja vilkkuvalo kaulapannassa niin näki missä se painelee.

 

Jos ei olisi heijastinpaitaa, ei musta koira näkyisi

Odotellaan vuoroamme

J. Lankisen kuva, lähtövalmisteluja

Tiistaina kävimme luottoeläinlääkäriasemallamme PetVetissä, joka oli muuttanut juuri uusiin hienoihin tiloihin! Paikka näytti oikein hyvältä ja parkkitilaakin on runsaasti. Edi oli vuositarkastuksessa ja rokotuksissa, kaikki oli tällä 6-vuotiaalla "keski-ikäisellä" (niin sanoi eläinlääkäri!) kunnossa. Iines oli mukana sen takia, että oli jo pidemmän aikaa raapinut korviaan. Eläinlääkäri katsoi korvat ja otti näytteet, pian saimmekin näytevastauksen että hiivahan sieltä löytyi. Hyvä että oli näin selkeä syy korvien raivokkaalle rapsuttamiselle. 10pv lääkekuuri korvien puhdistamisohjeineen saatiin. Usein korvien hiivatulehdukseen syynä on ruoka, saattaa olla että siirryn sitten raakaruokintaan ettei hiivatulehdus toistuisi. Onneksi on ystävä joka taitaa tämän ruokinnan taidon ettei jää mitään tärkeitä proteiineja, vitamiineja, hivenaineita tai rasvoja saamatta.

 

Petvetissä odotellaan vuoroamme

 

Peilikuvana paikkamakuu Petvetin aulassa

Viime viikon sunnuntaina pelastushakutreeneissä tehtiin partiointia, kaksi erillistä etsintää. Eli minä en tiennyt tarkalleen missä ukko on, Iinekselle valjaat päälle ja pitkä remmi perään. Aluetta ristiin rastiin "sulkemalla" yritettiin paikallistaa ukko. Tässä on hyvä treeni ohjaajallekin, miten luetaan koiraa koska se on ihmisen (ei esim. peuran) hajulla. Iines ratkaisi hienosti molemmat etsinnät ja meni heti makuulle ukon löydettyään! Ennen toisen ukon löytymistä, Iines oli väkisin lähtemässä n.150m päässä olevalle meidän "perushakuradalle" jossa muut treenailivat. Se katsoi minua kiukkuisesti silmiin ja haukahti! Ihan kuin se olisi sanonut että TUOLLA ne ovat, etkö tajua! Ohjasin vain tyynesti päinvastaiseen suuntaan, sanoin vaan että mennään - tiesin kuitenkin että meidän maalimies löytyy päinvastaisesta suunnasta. Partioinneissa on tärkeää että on joku kokenut kävelemässä takana, että saadaan koko ajan ohjeita mitä kannattaa tehdä. Ehkä voisin huomennakin ottaa vielä partiointia, jos saadaan vaan sellainen porukka kasaan! Treenien yhteydessä ollaan harjoiteltu myös tuomarille ilmoittautumista, työtä vielä riittää että Iines malttaa istua paikoillaan ennen radalle lähtöä ;)

Iines odottaa vuoroaan partiointiin

 

Edin pieni vinkupossu

Vilkku & Välkky

Aina on hyvä hetki treenata paikallaanmakuuta!