perjantai 28. lokakuuta 2016

Peko-B -kurssilla

Pelastuskoiraetsintä-B -kursseja ei järjestetä vuodessa hyvä jos pari kertaa, sain onnekseni paikan Helsingin peko-B -kurssille! Siellä siis vietettiin Iineksen kanssa viime viikon perjantai-illasta sunnuntai-iltaan. 

Lauantaina aloitettiin varsinainen kurssi ensin briiffauksella ja etsintätaktiikoiden esittelyllä. Hienoa oli oivaltaa, että alueen voi tarkastaa sulkutekniikalla niinkin, että kiertää alueen (vaikka osan koko etsintäalueesta) niin että tarkkailee koiran reaktioita ja merkitsee karttaan kohdan sekä haistelun suunnan. Ajattelin, ettei tätä ikinä pääse kokeilemaan Iinekselle kun se on niin vauhdikas. Jos hajureaktioita tulee useassa kohtaa, voi vetää näistä suunnista viivat yhteen ja päätellä missä kadonnut on, matematiikkaa!

Kurssille otettiin kuusi koiraa. Meidät jaettiin kahteen ryhmään ja molemmille ryhmille kouluttajat. Jokainen sai oman metsäalueen ja kaksi tuntia aikaa etsiä x määrä kadonneita alueelta. Ryhmäläiset vuorottelivat aina koiranohjaajana/kartturina/tarkkailijana ja kouluttaja antoi etsinnän aikana taktiikkavinkkejä.

Iineksen kanssa lähdettiin työstämään aluetta osasulkutekniikalla. Tietä pitkin kulkiessa sain hyvin ohjattua koiran pysymään oikealla reunalla. Hyvä reaktio tuli metsään päin, sellainen utelias haistelu, ei kuten kuin riistaa menisi metsässä. Jatkettiin etsimistä, Iines katosi joksikin aikaa, jonkun ajan jälkeen tuli huudoistani takaisin. Tässä kohtaa otin koiran jälkiliinaan ja mentiin hetki jälkeä, hukkasi jäljen. Jatkettiin suunitelman mukaan. Palattiin ehdotuksestani takaisin alueelle jossa oli paljon reaktioita, ja kun pääsimme leveähkön metsäojan penkalle, se selvästi sai ilmavirrasta hajun ja paikallisti ehkä 100m päästä etsittävän, ilmaisi hyvin!

Lähdimme uuden suunnitelman mukaisesti etsimään puhtaalta alueelta, sieltä koira löysikin tien varresta niityn poikki menevän jäljen ja jäljestettiin sitä hyvä matka. Koira eteni niin rauhallisesti että päästin sen irti. Jäljestys keskeytyi siihen että koira meinasi jäädä auton alle ja huusin sen pois. Jatkettiin siitä hetki kävelyä ja koira saikin ilmavainun tästä toisestakin etsittävästä ja ilmaisi hänetkin (Tosin naamapesun jälkeen :D ).

Yhteenvetona se, että lisää näitä reaktioharjoituksia niin, että koira palkitaan reaktiosta ja saa minulta luvan lähteä maalimiehelle. Tämä ehkäisisi näitä ritoloiden ottamisia kun kysyisi minulta aina luvan että saako mennä?

Sunnuntaina kävimme kaikkien treenit läpi karttojen ja maalimiesten kulkemien reittien avulla. Kaikki saivat kommentoida, koiranohjaaja, kartturi ja tarkastelija sekä tietysti kouluttaja. Käytiin läpi myös virtatarkastusta sekä lisää maaston muotojen hyödyntämistä (erityisesti tuulitunnelit kuten ojat, tiet, solat..)

Kuljettu reitti, lipuilla merkitty koiran reaktiot ja löydöt


Mitäs muuta meille, nyt kuukauden aikana viime blogikirjoituksesta? Edi loukkasi selkänsä ja sitä on hoidettu aluksi kipulääkkeillä ja sitten akupunktiolla. Edi kävi kuitenkin extempore piirimestaruuskisojen nollakoirana kun oli haku/jälkikoiria pariton määrä. Hyvin veti pappa voittajaluokan pk-tottikset (ilman hyppyjä) vaikkei niitä oikeastaan ole koskaan treenattu :D Alla kuva piirimestaruuskisoista, oli muuten superkylmä päivä!
Iines on treenaillut hakua ja tokoa, uutena juttuna ollaan tehty tunnistusnoutokapulan eli tunnarin pitoa, keksin niinkin fiksun käskysanan kuin pieni. Noh, kaikki sallitaan!