Vielä yksi päivitys blogiin ennen vuoden vaihdetta. Uusimpana ja ihmeellisimpänä asiana ovat olleet Iineksen ensimmäiset juoksut jotka se vihdoin viimein aloitti kypsässä 16kk iässä! Useinmitenhan nartut aloittavat juoksunsa 6-12kk iässä, suurikokoisemmat rodut pienempiä myöhemmin. Herrasmiesriiseni Edi on ollut kyllä todella cool, noin 11. juoksupäivänä taisi alkaa ns. tärppipäivät, jolloin Edikin alkoi kiinnostumaan siitä hajusta ;) Onneksi Edillä on järki päässä ja sille riittää ihan pelkkä ei-käsky!
Viime kirjoituksessa mainittu tunnetilan nostaminen alkaa näyttämään hyvältä. Tänäänkin kokeilin pienen tauon jälkeen mikä vaikutus sillä on kun minä puen treeniliivin päälle, Iinekselle ketjupanta, ja sitten pihalla käsky "tottista!" - sillä syttyy valo silmiin ja tekemisen puuska päälle! Tehtiin näitä virityksiä pari, ja parit jäävät istumiset & maahanmenot, aina palkaksi patukkaleikkiä. Hyvin toimii! Yksi pieni erävoitto tuli viime kerralla tottishallilla, Iines istui sivullani ja ihmiset tulivat kättelemään minua, ei tarvinnut käskyä edes toistaa kun pysyi niin nätisti siinä vierellä. Tuomarille ilmoittautumiset siis tulevia kisoja varten hallussa ;)
Noutokapulan pitäminen on edelleen aika kamalaa mutta Iines kantaa sitä jo aika hyvin! Kotona itse turhauduin siihen että Iines roiskii ja pureskelee sitä puukapulaa, vaihdoin sitten Edin metalliseen tokokapulaan! Senhän koirat mieltävät epämiellyttäväksi kylmyytensä ja hampaissa kolisevuutensa vuoksi (luulisin). Harjoiteltiin kaksi päivää peräkkäin metallikapulan kanssa, ensin naks+nami katseesta, sitten nenällä koskemisesta, suun avaamisesta ja lopulta nostosta! Ihmeellistä miten naksuttimella saa omituisia asioita onnistumaan!
Edin kanssa ollaan hinkattu jäävää seisomista ja onnistuukin taas ihan kivasti. Pitkästä aikaa kokeiltiin hajuerottelua, ensin kahvilla ja sitten teellä, hyvin haistelee edelleen purkkeja ja erottaa tyhjät hajustetuista! Vuoden viimeisellä hallikerralla oltiin (Iineksen juoksujen takia) Edin kanssa kahdestaan ja se oli maailman onnellisin koira siitä! Kaikki mitä yritettiin, onnistui! Jopa tokosta tuttu idioottirinki (joka on eri liike nykyisin) eli jäävä istu, jäävä maa ja jäävä seisominen kaikki suoritettuna peräkkäin ja vielä juosten seuraten! On siinä etevä epeli mulla. Ei mennyt yksikään liike sekaisin toisen kanssa, hyvin kuuntelee käskyt. Käytiin vielä Raisiossa hallin jälkeen iltalenkillä kaupunkimaisemissa ja ulkoilureiteillä, se oli silminnähden onnellinen että vain kahdestaan mentiin! Edi ohitti talutusremmi löysänä, pää pystyssä ravaten, niin ketun kuin rähisevän pikkukoiralaumankin.
Alla taas monta (suttuista) kuvaa, saisi olla enemmän valoa joten lumi takaisin kiitos! Ja kurakin sisältä vähenisi...
Iineksen välkky-ilmeiden parhaimmistoa
Metsälenkillä Iineksen kanssa
Eipä ole enää lunta...
Projekti metallikapula & Iines
Toisena harjoittelupäivänä jo metallikapulan tuonti
Nikke joutui esittämään joulupukkia
Iskältä lahja Edille: vinkuva nakkilelu!
Jouduttiin ottamaan lelu Ediltä pois, siitä vingutuksesta ei tullut ikinä loppua :D
Iskältä lahja Iinekselle: nakkimakkara-narulelu
Hyvin voivat nukkua (valvotusti) yhdessä vaikka Iineksellä on juoksut
Supermielenhallintaa Ediltä! Mahtaakohan sitä edes häiritä Iineksen juoksut
Pitkä torkku-tyttö
Edin jedi-mielenhallintatemppu: namit etutassujen ja lemppari-vinkupallon päällä!
Jokin petoeläin! Eiku Iines se on oikeasti ;)
Iineksen kärsä portin läpi aina kun joku on toisella puolella
Viimeiset kolme kertaa peko haku treeneissä ollaan keskitytty maalimiehen ilmaisun harjoitteluun. Tavoitteena on että kun Iines löytää maalimiehen, se haukkuu tasaisella rytmillä (koskematta maalimieheen) kunnes saavun paikalle ja otan koiran viereeni istumaan. Nyt ollaan saatu aloitettua tätä projektia niin että Iines haukkuu yhden tai pari haukkua, mutta vain jos antaa käskyn "hauku". Maalimiesten avulla ollaan huomattu että jos namipurkki on esillä, Iines ryntää päälle ja raapii purkkia/käsiä jos sitä pyytää haukkumaan, mutta jos purkki on piilossa, haukku tulee ilman näitä lisämausteita. Olisi hyvä jos pikku hiljaa se lamppu syttyisi että haukku alkaa ilman että tarvitsee antaa erillistä haukkukäskyä, ja että haukkuja saa kerralla useamman kuin yhden. Tänään hakutreeneissä onnistuttiin jo saamaan haukkusarjoja, tehtiin hieman turhauttaen eli pidin remmillä kiinni ja siitä sai hienosti haukkua. Ihan hyvä tälläkin tavalla trenata sitä että koira jää noin metrin päähän ukosta haukkumaan.
Tottelevaisuuden puolella ollaan jatkettu paikallaan makuun treenaamista aina vaan kun on seurakoiria laittaa riviin makaamaan. Jäävien liikkeiden (istu ja maahan) treenaamista ollaan jatkettu hiukan eri tavalla kuin aiemmin jotta saadaan vauhtia ja terävyyttä liikkeeseen: lelulla hetsataan koiraa eli leikitetään muttei anneta lelua, sitten käsky (istu tai maa) ja kun tekee oikein, lelupalkka. On muuten auttanut!
Uutena asiana tottelevaisuustreeneihin ollaan otettu tunnetilan harjoittelua. Ongelmana siis on ollut että kun menemme tottelevaisuuskentälle, Iineksen mielenkiinto on ollut maan haistelu ja ympäristön katselu, eikä se että tehdään hommia yhdessä. Iineshän ei ole koskaan ollut samallainen kuin Edi, joka tulee usein sillä ilmeellä että "mitä tehdään, teen mitä vaan kunhan tehdään!" Edihän kiipeis vaikka puuhun jos pyydän, sillä on huomattavasti enemmän omistajan miellyttämishalua kuin Iineksellä. Noh, tätä tunnetilan hakemista ollaan nyt harjoiteltu niin että kentälle kun tullaan, seison suorassa, katse eteenpäin, sanon "tottista!" ja siitä alkaa heti patukan kanssa leikkiminen! Saadaan siis sanalle "tottista" sellainen vaikutus että nyt alkaa kivat jutut! Tällä sanalla saadaan siis jatkossakin virettä ylös, jos tarvitaan. Muutamien toistojen jälkeen sana "tottista" alkoi toimimaan enemmän kuin hyvin ja saatiin siitä heti jatkettua jäävien liikkeiden treenaamiseen. Hiukan ollaan aloitettu jo sekottelemaan näitä, välillä sanon istu, välillä maahan. Hommia kuitenkin paljon vielä. Jäävää seisomista en ole harjoitellut yhtään...
Kohta matka jatkuu taas sunnuntain iltatreeneeihin, jossa tottelevaisuutta tiedossa molempien koirien kanssa. Tällä viikolla ollaan oltu tehokkaita, nämä on nyt kolmannet ryhmätottelevaisuustreenit tällä viikolla (ma,to,su) ja tiistaina oltiin ruokakaupan parkkipaikalla harjoittelemassa Iineksen tulevaisuuden BH-kokeen kaupunkiosuutta.
Iines haukkuu maalimiehelle /Kuva J.Lankinen
Iines haukkuu maalimiehelle /Kuva J.Lankinen
Iines haukkuu maalimiehelle /Kuva J.Lankinen
Päivystäjät
Iineksellä on asiaa Edille
Edin tyypillinen ilme
Iines on kuin patsas!
Kiitos Internet, tänä vuonna snautseri-joulutorttuja!
Paikallaanmakuussa Iines ja Martti
BH-koetreenausta, Iineksen katsekontakti
BH-koetreenausta, Iines jätetty yksin kaupan seinään, minä näkymättömissä, hienosti pärjääsi!
Marraskuussa ollaan Iineksen kanssa keskitytty lyhyisiin aktivointipätkiin jota leirillä vinkiksi saatiin. Sivulle tulot ja seuraamispätkät ovat olleet oikein mallikkaita niin kotona, ulkokentällä ja sisähallissa - ollaan tehty yksin ja häiriökoirien ja henkilöryhmän kanssa! Erityisen tyytyväinen olen Iineksen kontaktiin minuun henkilöryhmässä! Vaikeuksia vielä tuottavat muut koirat, jos ei ole "tehtävää" Iineksellä, se helposti alkaa vetämään toista koiraa kohden.
Paikallaanmakuuta ollaan treenattu melko lyhyitä, ehkä puolen minuutin pätkiä toisten koirien kanssa, hienosti pysyy eikä pomppaa ylös kun lähestyn takaisin:
Hallissa Iines ja Martti
Kentällä Jesse ja Iines
Kokeilin pihalla kerran hyppynoutoa. Iineksen saa hienosti jätettyä istumaan esteen toiselle puolelle ja kutsuttua eteeni istumaan hypäten esteen yli. Noutokapulan nostot ja pidot ovat olleet kauheata roiskimista ja kapulan sylkemistä, mutta jos liikun itse, Iines tuo sitä nätisti suussaan. Kokeilin sitten yhden ainoan kerran hyppynoutoa, ilman että Iines on koskaan hypännyt minusta poispäin, tai että olisin heittänyt kapulaa esteen yli eli kaikki täysin sääntöjen vastaisesti! Laitoinpa kuitenkin kännykameran videon rullaamaan, jos vaikka vahingossa onnistuisi! Ja onnistuihan se! Ei olla otettu tätä uudestaan, rakennetaan liike paloista, kuten kuuluu.
Lauantaina 16.11. olin Salossa koirankouluttajakurssi 1:llä, seuraavaan eli 2-osaan tarvitsee olla tulos palvelus- tai pelastuskoirakisoista; BH suoritus ei riitä... ehkä siis parin vuoden päästä jatkokursseille!
Jääviä liikkeitä treenatessa kaverin kanssa todettiin että Iinekselle tarvitsee saada oikea mielentila tottiskentälle tullessa. Alotukset ovat meneet maan nuuskutteluksi ja yleiseksi oleskeluksi. Ajatus tarvisi olla ennemminkin koiralla niin että JES nyt tehdään töitä! Voisi esim. leikkiä ensin koiran kanssa jotta saadaan se yhteistyöhalu esiin. Tehtiin nyt uudella tavalla jäävää istumista: minä peruutan lelu kädessä, voi vähän hetsata ja riekkuakin, ja kun vire korkealla, käsky istu ja siitä leluleikkipalkka! Tuli ehdottomasti vauhtia ja intoa lisää!
Sivulla
Sivulla, seuraamisen aloitus
Saalisleikki nahkarätillä
Saalisleikki
Liikkeestä jäävä istu
Liikkeestä jäävä maahanmeno
Edillä vähän pehmeämpi nukkumapaikka...
Iines telkesi itsensä portin taakse vahingossa, kärsä portin läpi
Hallintaa, hallintaa. Istumassa Iines 1v, Edi 5.5v ja Nikke 11,5v
Pentuajan peti on Edin mielestä edelleen hyvän kokoinen
Pieni Edi ja Iso Iines; Iines näyttää laihalta vinttikoiralta kun varjo vie kyljestä palasen!
Olin molempien koirien kanssa kasvattajan järjestämällä syysleirillä Räyskälän leirikeskuksessa 1.-3.11.2013. Teemana tällä 2.5 päiväisellä leirillä oli tottelevaisuus ja suojelu/saalisleikit. Tottelevaisuudessa kouluttajana oli Maija Eerikäinen ja suojelussa Itävallasta asti tullut Reinhold Steingruber. Reinhold puhuu hyvää englantia, mutta kouluaikana opiskellusta saksan kielestä ei kyllä ollut haittaakaan hänen kanssa - aina väliin ohjeistuksissa putkahti saksalainen sana jos toinenkin.
Perille saavuin Edin ja Iineksen kanssa perjantaina hiukan ennen kolmea, tavaroiden purkamisen jälkeen menin seuraamaan Reinholdin treenejä ja ilmoitin Iineksen listan perälle leikkimään Reinholdin kanssa. Jännitti kamalasti aluksi että mitähän tästä tulee kun me ei olla oikein ipo-(eli suojelu)orientoituneita, mitä jos joskus patukan kanssa leikitään tottelevaisuustreenien yhteydessä. Meninkin sitten vuorollani kentälle ja aloitin "Guten abend und ich habe keine ahnung!" :D Iines leikki oikein hienosti ja voimakkaasti taistellen Reinholdin kanssa meidän omalla pitkällä patukalla johon oli laitettu liina perään että saadaan hyvin saalistusleikki aikaiseksi. Reinhold sai läpsiä Iinestä kylkiin, siirrellä etujalkoja koskemalla niitä omilla jaloillaan, taputella päähän ja puhallella kasvoille taistelun yhteydessä ja puruote piti! Ei tarvinnut korjailla puruasentoa tai pureskella patukkaa vaikka maalimies täräytti patukkaankin pari kertaa!
Lauantaina aamupäivällä (VIDEO alla) ensimmäisissä treeneissä toistettiin perjantainen treeni aika samanlaisena, lisäksi mukana oli pamppupiiska tällä kertaa. Pamppupiiska on pehmeä mutta jämäkkä patukka millä "uhataan" koiraa ja kisoissa sillä napautetaan pari kertaa koiraa purun aikana (suojelua harrastavat osaavat tästä kertoa enemmän...), piiska-osalla saadaan sellainen NAPS ääni aikaseksi kun oikein nopeasti sitä heilautetaan - kuten sellainen terävä aseen ääni. Iineksen kanssa Reinhold ei käyttänyt piiskaa mutta heilautteli sitä pamppuosaa ihan koiran vieressä kun sai hyvän purutaistelun aikaiseksi... ja puruote ei irronnut! Välillä piti antaa koiran voittaa se saalis, ja kun haluttiin saalis pois, piti nostaa kaulapannasta ilmaan. Tämän pitäisi aiheuttaa painetta kaulalle ja automaattinen irrotus - hyvä mm. nuorilla koirilla jotka eivät vielä osaa varmaa irti-käskyä. Ongelmanahan oli että Iines ei muuten irrottanut otteestaan! Taistelija! Reinholdilta tuli paljon kehuja tästä taistelijaluonteesta. Koiraa tulee tukea koko ajan kehumalla oikeista asioista (onneksi Reinhold ja videolla näkyvä avustaja kertoivat koko ajan mitä tehdä) ja silittää rauhallisin pitkin vedoin kun maalimies käskee. Koiran täytyy kokea että ollaan yhtenäinen tiimi, eikä sitä hylätä yksin tekemään saalistusta/puruja.
Lauantaina iltapäivällä oli toiset purutreenit, mutta nyt otettiin kentälle yhtä aikaa Iineksen veli, joka ilmeisesti on tehnyt jo purutyyppistä treenausta - ja aika pätevän näköistä olikin! Ajatuksena paritreenaukselle on että koirat motivoivat ja tukevat toisiaan ja lisäksi kun toinen saa leikkiä maalimiehen kanssa, niin toinen turhautuu ja haluaa entistä enemmän leikkimään. Iines jopa alkoi veljen esimerkistä haukkumaan maalimiehelle! Yhdessä kohtaa Iines turhautu niin kovin kun vain veli sai leikkiä että alkoi puremaan omaa remmiään! Taisi siis hiukan mennä vire yli - mutta palautui nopeasti kun pääsi taas taistelemaan maalimiehen kanssa. Ei pikku-Iinestä helposti hetkauteta. Taas hienoja pitoja ja taisteluvetoja, hyvää rauhoittumista ja periksiantamattomuutta.
Sunnuntaina aamupäivällä vielä ehdittiin ottamaan yhdet purut, tällä kertaa yhdessä 3v uroksen kanssa. Treeni vastasi lauantai-iltapäivän treeniä, meni vieläkin paremmin! Iineksellä oli jo kauhea hinku kentälle tekemään hommia! Taaskaan ei meinannut millään luopua saalisrätistä kun nostin pannasta ilmaan ja pidin..ja pidin...ja pidin ilmassa kunnes Reinhold tuli hakemaan hampaiden välistä - koira heti alas ja kannustetaan uuteen saalistustaisteluun. Hienosti maalimies sai taas läpsiä kylkiä ja muita tehostuskeinoja käyttää! Kehuja tuli että on paljon kehittynyt kolmen päivän aikana.
Tavoitteena minulla oli koko "suojelu"treeniharjottelulla se, että löydän jotain motivoivaa yhteistä tekemistä, jolla voin palkata treenatessa. Iines on melko hankalasti motivoitavissa oleva koira, joka mielumin tekee omia juttujaan. Ei ole juurikaan mitään mitä se oikeasti haluaa, paitsi että sitä omaa ruokakuppiaan, mutta vire menee silloin niin yli että tekemisestä ei tule mitään. Dog&Cat Sportin myyntivankkuri tuli käymään leirillä, sain ostettua sellaisen nahkarätin, jota voi käyttää saalispalkkauksessa - täytyykin päästä pian kokeilemaan miten toimii! Edi oli jo ainakin innoissaan siitä kun sunnuntaina testailin.
Tottelevaisuustreenit:
EDI: Maijan kanssa keskityttiin siihen ettei vingu (eipä vinkunut nyt kun sai tehdä hommia) ja hyvään katsekontaktin pitoon vaikka käveltäisiin ihmisiä päin tai henkilöryhmän läpi. Annoin pienen nyppäsyn remmistä kun katseli muualle ja heti namipalkka korjauksesta. Ja koska Edi on ennakko-Edi, keskityin namin antamiseen taaksepäin Edille suuhun ettei ala kävelemään liian edessä. Uutena asiana tuli se, että nykyisin toivotaan että käännökset oikealle ja vasemalle seurauksesa eivät olisi viivotinsuoria 90' kulmia, vaan luonnollisia hiukan pyöreämpiä käännöksiä.
IINES: ongelmana huonosti aktivoituva/motivoituva koira. Aktivointitreeni siis. Maija käski laittaa namin kainaloon ja kun hän naksauttaa, nakki tiputetaan kainalosta alas maahan. Välillä nakki sujahti treeniliivistä sisään ja välillä nakinpala liimautui kainaloon kiinni - tätä täytyy vielä hioa ja ottaa isommat namit! Iines oli ihan ihmeissään että mistä se nakki oikein tipahtaa. Tehtiin muutamia sivulle tuloja ihan ilman käskyä (aktivoituu itse) ja sitten kun hyvässä kontaktissa, otettiin ihan yhtä-kahta askelta ja naksautus+kainalonakkipalkka. Maija painotti ettei saa edetä liian nopeasti tässä (myönnetään, paha tapa!). Kotiläksyksi saatiin ohje että harjoitellaan näitä hyvässä kontaktissa olevia parin askeleen seurauksia eteen, taakse ja molempiin suuntiin pyörien että saadaan hyvä takapään käyttö koiralle. Maija sanoi, että ei hän huomannut ainakaan mitään ongelmaa motivaatiossa! Hienoa!
Leirin jälkeen on koko kroppa väsynyt ja pää täynnä uusia ajatuksia. Oli todella kiva nähdä taas tätä hyvää treeniporukkaa - vaikka nähdään ehkä 3x vuodessa, juttu luistaa joka kerta. Näin myös parit Edin pojista, niin saman näköinen ilme/pää että ei todella voinut erehtyä! Onneksi olivat hiukan pienempiä kuin Edi :) Olivat oikein hyvällä treenimotivaatiolla varustettuja koiruuksia, on kiva nähdä mihin kaikkeen nämä pystyvät!
Leirin molemmat kouluttajat olivat kyllä erinomaisia, osasivat auttaa, tukea ja haastaakin niin uusia koirankouluttajia kuin kokeeneempiakin. Suojelumaalimies Reinhold oli kyllä todella asiansa osaava kaveri, joka luki koiraa koko ajan mihin se pystyy ja miten paljon sitä voi haastaa - ei tullut turvaton tai pelottava olo että nyt koiraa kohdellaan huonosti tai treeni on liian haastava, ja koko ajan sai koiranohjaaja ohjeita mitä kuuluu tehdä ja miten koiraa tuetaan työssään.
Video Iineksen lauantain aamupäivätreeneistä. Ensimmäisenä hiukan mietintää pitääkö vaihtaa valjaat mutta mentiin nyt näillä vaikka hiukan huononmalliset ovatkin.
Olen ottanut kotona ihan extempore Iineksen kanssa eteisessä superlyhyitä seuraamispätkiä sivulleistumisineen - vain silloin kun Iineksellä on hyvä draivi päällä. Onnistuneet aivan älyttömän hyvin !! Oikealla vireellä on NIIIN suuri merkitys työn laatuun ja motivaatioon. En ole ottanut edes palkkaa silloin esille, tuntuu että jos palkka on näkyvissä niin se vire karkaa ylikeittämisen puolelle. Ainoastaan siis sanalliset kehut kesken seuraamisen ja lopuksi iso namipalkka tai lelulla riehumista. Tätä pitää jalostaa....
Noutokapulan nostamisessa on ajoittain Iineksellä aivan liikaa sähläystä, toisinaan todella hyvä pito ja rauha.
Niistä onnistumisista:
viime lauantaina Iines leikki pihalla isolla muovisella kylpyankalla, päätin yhtäkkiä kokeilla esineruutuna sen tuomista. Iines ei ikinä ole esineruutua tehnyt koska eihän se edes nouda, eikä sillä ole motivaatiota suuremmin leluihin. Mutta ankkaan oli iso motivaatio! Pidin Iineksestä kiinni ja ankka vietiin metsään, samalla hoettin sanaa "esine". Lähetys esineelle kuten metsässä maalimiehelle ... ja täydellinen onnistuminen! Haki ankan metsästä, juoksi mua kohti ja annoin namit taskusta! Aiettä, hienoa hienoa. Tätä aloitetaan treenaamaan lisää.
Näköjään Iineksen kanssa treenaaminen onnistuu parhaiten kun saadaan kaapattua se oikea tunnetila, ei pakkopullan kautta.
Sunnuntaina TPH:n pelastushakutreeneissä otettiin 4 maalimiestä, Iines näki kun piilolle 1 ja 2 (keskilinjan molemmin puolin) lähtivät, piilot 3 ja 4 olivatkin sitten ilman näköapua. Hienosti löytyi kaikki ukot, ongelmana on se että Iines tykkää juosta, siis todella tykkää , ja nenä välillä on ummessa kun jalat viipottaa niin lujaa! Luoksetulot harhareissulle lähtiessä vaativat ehdottomasti parantamista, on ihan turha huutaa hyvä ennen kuin koira on tasan sentin päässä minusta, muutoin se karkaa uudelleen hakemaan ukkoja! Viimeisellä piilolla se ONNISTUMINEN, Iines haukkui ekaa kertaa maalimiestä, HURRAA! Yksittäisiä haukkuja, ja maassa makaen! Tästä taas jalostellaan ilmaisua eteenpäin.
Vinkkejä:
-hauku-käsky mahdollisimman nopeasti pois ja haetaan turhautumisen kautta haukku; namipurkki esimerkiksi esille, ei saa nameja ellei hauku hyvin
-ei saa rynniä maalimiehen päälle, palkkaus kauemmas maalimiehestä että pysyy loitommalla
Matkasimme kauas etelä-pohojammaalle Seinäjoelle tänään 20.10.13 kansainväliseen koiranäyttelyyn. Kansainvälinen koiranäyttelyhän eroaa kansallisesta siinä, että jaossa on parhaalle urokselle&nartulle sekä sertifikaatit että kansainväliset sertifikaatit eli cacibit (Edi sai cacibin Tampereella pari vuotta sitten).
Tuomari oli vaihtunut virolaisesta suomalaiseen ilmoittautumisajan jälkeen, tuomarina siis Paavo Mattila ja riiseneitä 13kpl. Iineksen arvostelu JUN ERI JUK1 mutta ei saatu tällä kertaa SA:ta! Erinomainen epeli kuitenkin. Alla arvostelu:
Seinäjoki KV koiranäyttely 20.10.2013
Tuomari: Paavo Mattila
Tulos: JUN ERI JUK1
"Mittasuhteiltaan hyvä nuori narttu. Hyvänmallinen pää ja erittäin hyvä kaula. Hyvinkehittynyt runko. Hyvä ylälinja ja erittäin hyvin kulmautunut takaosa. Hyvälaatuinen karvapeite. Liikkuu hyvin. Vikas, miellyttävä luonne."
...and in English
Seinäjoki INT dog show October 20th 2013
Judge: Paavo Mattila / FIN
Show result: JUN EXC1
"Young bitch with good proportions. Good head and very good neck. Body well developed. Good top line and very good angulations in the back. Good quality coat. Moves well. Lively, pleasant character."
Edin kanssa ollaan tottiksessa treenattu jäävää seisomista ja häiriön alla paikkamakuuta hiljaa. Jäävää seisomista on nyt kiva treenata hallissa kun siellä on peilit! Eipä tarvi kurkkia taaksepäin että mihin asentoon se jäi vai hiipiikö se perässä käskyn jälkeen (heh heh Edi 47kg hiipii äänettömästi). Esineruudun tein tässä viime lauantaina sille uuteen paikkaan, hanska löytyi helposti, mutta puinen laatikonkahva tuotti hankaluuksia. Eihän kovaan esineeseen sillä tavalla tartukaan ihmisen hajua kuin esim juuri hanskaan. Onnistuminen kuitenkin saatiin!
Iineksen kanssa tehdään aina vaan sitä seuraamista, ei joka päivä ettei leipiinny. Sivulletuloja paukutetaan myös. Huoh. Edistyisi joskus! Välillä tehdään vaihteen vuoksi hyppyjä niin että jätän istumaan esteen toiselle puolelle ja siitä käskyllä hyppy luokseni. Noutokapulan nostoja ja pitoja treenataan, muutaman noutokapulan tuonninkin olen onnistunut vahingossa saamaan! Tein Iinekselle pellolle ja metsään jäljen, ihan parilla namilla. Pellolla askeleita 240 ja metsässä varmaan saman verran. Pelto oli kyllä tosi märkä, paikoitellen lainehti, ja jäljestys meni aika haahuiluksi, metsässä tarkempaa työskentelyä. Pellolla yksi suora kulma ja mielenkiinnosta tein peltojäljen loppuun puoliympyrän, joka itseasiassa onnistui kaikkein parhaiten! Täytyisi kyllä mennä oikein porukan kanssa jäljestämään jotta saataisiin ihan ulkopuolista vinkkiä ja oppia tekemiseen.
Iines korva väärinpäin
Iines lelunkerääjä
Iines lelunkerääjä2
Maailman paras asia maailmassa on pallot, terveisin Edi
Vaikea esineruutuesine Edille, puinen laatikonkahva
Narupallo palkaksi Edille esineruudusta, sitä varjeltiin koko kotimatkan ajan
.jpg)
