Edi SM-kisoissa ja Iines "jos koira ei löydä jälkeä,ei ole jälkeä"

Eilen lauantaina oli IPO-R haku B suomenmestaruuskilpailut, siis kansainväliset pelastushakukokeet jossa seuramme TPH oli järjestäjänä. Edi oli mukana häiriökoirana henkilöryhmässä. Näissä kilpailuissa henkilöryhmässä on neljä ihmistä joista kahdella on koira, toisella uros ja toisella narttu. Kun kilpailija tekee seuraamiskaaviota, sen lopussa on myötäpäivään  ympyrää kävelevä henkilöryhmä jota kilpailijan tulee kävellä ympäri vastapäivään - koirat tulevat siis nenäkkän...tietenkin ne eivät nenäkkäin saa päästä vaan tulee seurata tiiviisti omistajaansa. Kiertämisen jälkeen ryhmä pysähtyy ja kilpailija kulkee henkilöryhmän läpi kasikon mallisesti kiertäen kaksi ihmistä ja pysähtyy perusasentoon keskelle ryhmää.

 

Henkilöryhmässä Edi siis seikkaili viisi kertaa (viisi kilpailijaa), viimeisellä kerralla se olikin aika puhki kun joutui aina uudestaan kentälle tekemään oikeastaan ei yhtään mitään. Väliajoilla kun koirakot suorittivat paikallaanmakuuta, ketteryystehtäviä, koiran kantamista, jääviä liikkeitä, noutoa sekä kauko-ohjausta Edi oli keräilemässä yleisöltä ja kokeen työntekijöiltä rapsutuksia ja makkaraa. Tarkemmat koeohjeet löytyvät: http://www.palveluskoiraliitto.fi/koetoiminta.html .

 

Viimehetken peruutuksen takia viimeinen koirakko oli ilman paria joten Edin kanssa menimme hänen pariksi. Tarkoitus oli saada siis sille toiselle koiralle riittävän pitkä paikallaanmakuu kun suoritamme Edin kanssa tottelevaisuusosiota. Kansainvälisten pelastuskoirakokeiden tottelevaisuusosio poikkeaa melkoisen paljon perus kansallisten lajien tottelevaisuudesta (mitä me ollaan treenattu), joten saimme tuomarilta vapautuksen monista liikkeistä. Alkuun BH:sta  ja pk-kokeista tuttu seuraamiskaavio loputtomine askeleineen, pysähdyksineen ja tempovaihdoksineen (hidas kävely & juokseminen koiraa seurauttaen). Sitten teimme noutoliikkeen mutta pelastuskoirapuolella ei käytetä noutokapulaa vaan käyttöesinettä, joten Edi sai tuoda mulle kengän. Seuraava liike olikin hauska ja meille uusi: perusasennosta seuraamista, sitten 10 askeleen kuluttua koiralle istu-käsky, itse hidastamatta tai pysähtymättä kävelin 40 askeleen päähän ja käännyin koiraan päin, tuomarin luvalla tule-käsky, kun koira on tulossa puolessa välissä matkaa maahan-käsky ja tuomarin luvalla seiso-käsky (lisäksi näytin sallitun käsimerkin, mitä seisomisen yhteydessä käytämme tokossa) josta tuomarin luvalla luoksetulo perille asti ja sivulle istuminen. Nämä menivät todella hyvin! Alussa kun lähdimme seuraamaan Edi oli aika laiskan ja väsyneen oloinen, mutta kun ammuttiin kaksi laukausta, se oikein viritty ja innostui siitä!

 

Lopun ajan höntsäilimme ketteryystelineillä ja kauko-ohjauspöydillä, koiran kantamista en edes yrittänyt, Edihän painaa sellaisen 50kg:n paikkeilla! Tuomarin mielestä varsinainen kilpaileva koirakko oli tehnyt tarpeeksi pitkän paikallaanmakuun ja saimme vapautuksen kentältä. Kyllä saa olla iloinen ja tyytyväinen että on tuollainen luottokoira, ei tarvinnut yhtään pelätä tai edes jännittää että se yrittäisi häiritä tai tutustua kilpaileviin koiriin kisasuorituksen aikana tai että se olisi käyttäytynyt huonosti pitkillä odotustauoilla. Loppupäivän Edi sitten nukkuikin sikeästi ;)

 

Liput liehuvat kisoissa, etummaisena TPH:n lippu

Edi ja minä SPKL lipun alla

Kopilla oli piilossa Edille pallopalkka

Edi kauko-ohjauspöydällä

Tänään Iineksen kanssa olimme hakutreeneissä... huomataksemme että meitä olikin vain kaksi treenaajaa! Eiliset pitkät kisat taisi verottaa useamman jäämään pois tämänpäiväisistä treeneistä. Saimme kyllä kahdestaankin oikein mainiot ja antoisat treenit aikaiseksi. Iines sai treenata jäljen nostoa. Tässä siis otsikon selitys jos koira ei löydä jälkeä, ei ole jälkeä. Tottahan se on, jos koira ei löydä missä se jälki menee, ei sitä pysty ajamaankaan! Tein siis kolme suoraa jälkeä metsään, yhdet namit jokaiseen n.5-15m päähän lähtöpisteestä. Lähdin metsäautotieltä terävästi kääntyen kohti metsää ja kävelin 50m pitkän jäljen. Näitä rinnakkain kolme, välimatkaa ehkä 10-20m jäljillä. Jäljet vanhenivat toisen koiran treenin ajan. Iines bongasi hienosti jokaisen jäljen erikseen! Ainoa huono puoli oli se, että sen namin haju oli levinnyt niin että etsi tosi kauan sitä ja harhautui jäljeltä aina pois, oikeastaan jäljestäminen keskeytyi eikä jatkunut sujuvasti. Jokaisella jäljellä kuitenkin päästiin takaisin jäljen päälle kun Iines oli löytänyt namin. En ajanut jälkiä pitkään vaan vein pois kohti uuden jälkilinjan aloitusta. Oikein hyvä treeni!

 

Iines jäljellä

Lisäksi vielä esinetreeniä. Iines on nyt pari kertaa oma-aloitteisesti tuonut mun pihatohvelin olohuoneeseen joten ajattelin että toisi varmasti sen metsästäkin mulle. Treenikaveri vei tohvelin metsään samalla Iinestä houkutellen ja pudotti maahan. Kaveri pois metsästä ja Iines esine-käskyllä perään. Hienosti toi esineen mutta itse mokasin kehumalla liian aikaisin! Toistettiin pari kertaa ja Iines tiputti yhä aikaisemmin esineen. Täytyykin viilata tätä, mutta ihanaa että se vihdoin tuo mulle esineitä metsästä!

 

Hiekkakuopan kuningatar Iines

Kaivuri

kirahvijalat