Tottista tottista

Tällä viikolla ollaan treenattu tottista kolme kertaa, viikonloppuna varmasti vielä lisää. Maanantaina oli tietysti hakutreenit - haukkuilmaisu oli jo varmempaa ja keksittiin että jos maalimiehen kasvot ovat piilossa, se saattaa jättää maalimiehen... eli jatkossa oikein panostetaan siihen että kasvot ja erityisesti silmät ovat piilossa. Nyt taitaa olla solmukohdat selvillä Iineksen haukkuilmaisuissa, nyt vaan treenataan takaisin omalle tasollemme!

Keskiviikkoaamuna treenattiin kaverin kanssa TPH:n kentällä, panostettiin silloin Iineksen kanssa seuraamisen kontaktin hyvään ylläpitoon, vasemmalle ja oikealle kääntymiseen ja tehtiin myös noutoja tasamaalta ja hyppynoutoja kilosella kapulalla. Huomattiin, että käännöksiä treenatessa Iines on paremmin mukana jos sen palkkaa lelulla kuin namilla.

Torstai-illalla minut hälyytettiin ylimääräiseksi arkitottelevaisuuskouluttajaksi kentälle kun oli niin paljon treenaajia tulossa! Oli kiva nähdä paljon koiria ja ihmisiä kentällä. Ryhmässäni oli viisi koirakkoa, treenasimme ohjaajien ja heidän koiriensa kanssa maahanmenoa, maassa oloa häiriössä, luoksetuloja, keskittymistä ja kontaktia, sekä rauhoittumista. Siinä menikin nopeasti tunti! 

Arkitottelevaisuusryhmän jälkeen oli kisaavien treenit. Iineksen kanssa halusin vielä panostaa henkilöryhmään, erityisesti siihen että sen kontakti minuun pysyy hyvänä vaikka kulkisimme ihmisryhmän läpi. Jos Iineksen katsekontakti harhaili minusta pois, huomautin äänellä siitä ja kehuin hyvästä katsekontaktista taas. Teimme myös ihan kontaktitreeniä eli koira sivulle perusasentoon ja meidän ympärillä käveli ihminen, heitteli avaimiaan meidän lähelle yms. Vaati kyllä muutaman huomautuksen aina kun uutta häiriötä testailtiin. Lisäksi noutoja - yritettiin panostaa kapulan luovutuksen rauhallisuuteen. Nyt kun on kilonen kapula käyössä, se toimii sata kertaa paremmin kuin pienemät!

1kg D&G noutokapula/dumbbell

Tänään kokeilin kahta erilaista menetelmää opettaa koiralle jäävä seisominen. Tämä tuli arkitottelevaisuusryhmässämme kysymyksenä että miten minä opetan sen. Pihalla kokeilin Iinekselle sellaista että kun se oli tulossa minua kohden, tein kädelläni sellaisen liikkeen kuin olisin heittänyt pallon sille alakautta ja sehän pysähtyi hienosti! Tein myös seuraamisesta jäävää niin että annoin käskyn "seiso" ja laitoin samalla sekunnilla namin sen suuhun - siihen se jäi hienosti pönöttämään kunnes palasin sen sivulle. 

Näistä kirjoista olen tykännyt!

Edille tein pihalla ihan seuraamista ja kaikki jäävät peräkkäin (jäävät istu, maa ja seiso). On se kiva kun on koiran saanut varmaksi näissä, kyllä niitä on toisaalta paljon treenattukin ettei valitse väärää asentoa ja jää itsevarmasti paikoilleen. Ehkä jossain kohtaa pitäisi rohkaistua ja ilmoittaa Edipoika siihen Toko voittajaluokkaan!

On Monday at search&rescue training Iines had regained her confidence a bit more towards the normal level. I think we now have found out the knots in her brain and now have a vision how to work them out. This week we have trained three times obedience, on weekend I think I'll train at least on one day. Maybe a little tracking too? We have now tried to "polish" heeling, especially at the corners and contact on me. We have increased difficulty by adding disturbance for example some one throws their keys by us or walking around us. Retrieve has been a lot better after I started training with the 1kg dumbbel! With Edi I've trained stand/sit/down form motion - it is so good to see that hard work pays off. Maybe one day I'll go to and compete with Edi in the "winner" class of obedience - he has the qualification since he has gone through the beginners and open class already.