Treeniä-Kirja-Seminaari

Tässä reilun viikon aikana ollaan treenattu molempien koirien kanssa A-estettä ja sen turvallista ylittämistä, noutokapulan tuomista yli A-esteen sekä esineruutua. Edille osoittautui hanklalimmaksi esineruudussa tunnistusnoutokapula - tosin oli aivan myrskytuuli, joten varmasti paikallistaminen oli hankalaa. Iineksen kanssa ei ollakaan tehty pitkään aikaan esineitä; se löysi hyvin mutta ei muistanut että pitää tuoda, joten vahvistin käskyllä "tuo!". Iines oli kilpailevien tottelevaisuusryhmässä torstaina kentällä tosi motivoitunut, tein pienen testin etten antanut sille huomiota kahteen päivään kotona. Se työskenteli tosi kivasti mulle ja mun antamille palkkioille! Laumavietin on siis jatkossakin oltava se ykkösjuttu yli lelujen ja namien. Tehtiin seuraamista, henkilöryhmää, kontaktin ylläpitoa häiriössä ja rivipaikallaanmakuuta kahden muun koiran kanssa.

Lähellä! Iines vasemmanpuoleisin / Close! Iines on the left of picture

Luin juuri hienon kirjan "Jotta toiset saisivat elää - Caroline Hebard ja hänen pelastuskoiransa". Kirja on tosi, kertoo Hebardista ja miten hän 60-luvulla aloitti pelastuskoiratoiminnan ja vuosien varrella kehitti sitä nykypäivän suuntaan. Hänellä on myös koiraa kunnoittavat, positiiviseen vahvistamiseen perustuvat koulutusmenetelmät ja periksiantamattomuus, jota kovasti arvostan. Kirjassa on kerrottu monista katastrofeista johon Hebard riensi avuksi ympäri maailmaa saksanpaimenkoirineen etsimään kadonneita ihmisiä tai heidän ruumiitaan. Suosittelen.

Suosittelen / I recommend

Tänään olin Royal Canin työkoiraseminaarissa koko päivän, 80 ensiksi ilmoittautunutta pääsi mukaan. Pääsimme kuuntelemaan joko Mia Skogsterin luentoa pennun motivoinnista tai toinen ryhmä Outi Hermiön luentoa jäljestyksen opettamisesta koiralle. Itse olin Skogsterin ryhmässä. Hän on todella miettinyt miten asiat kannattaa opettaa pennulle niin, että koira pysyy motivoituneena työhön koko ikänsä ja se saa rauhassa kasvaa ja kehittyä aikuiseksi koiraksi oppien samalla palapelin osasia jota kisakoira tarvitsee. Kahden tunnin luennon aikana tuli paljon uusia ideoita omien koirien kouluttamiseen. Toisena parin tunnin pakettina kuulimme ELL Henna Söderholmin luennon työkoiran ravitsemuksesta, koiran ruuansulatuksesta ja energiantuotannosta. Luennolla havainnollistettiin eri työkoirien energiantarvetta (kuten rekikoirat vs. agilitykoirat). Viimeisen kaksituntisen piti fysioterapeutti, väitöskirjaansa tekevä Heli Hyytiäinen. Kävimme läpi koiran anatomiaa, ensiapua, lämmittelyn&jäähdyttelyn merkityksestä työsuorituksen yhteydessä ja vammojen ehkäisystä. Tärkeää asiaa puhuttiin myös peruskunnon kasvattamisesta ja levon merkityksestä. Lisäksi paikalla oli D&C Dogsportin teltta josta tuli hieman taas shoppailtua... 

Minä keskellä ja treenikaverit vieressä, Mia Skogster luennoimassa /
me in the middle, training buddies next to me and Mia Skogster giving a presentation

Pari lahjusta ja shoppailua! A couple of gifts and shopping!

Järjestyksessä - kuinkahan kauan / In order, for now...

During the past week I have trained (with both dogs) A-frame and retrieve over A-frame concentrating on the technique rather than speed. Both dogs did also item search from forest, stormy wind did make the search a bit difficult... On Thursday we had obedience on our training field with our competing group. I did a little experiment, I didn't give Iines any attention 48 h before that, and that night on the field she had such a drive to do obedience with me that it blew me away! From now on, I have to concentrate that it is the prize to do things for ME, and not for treats or toys.  

I just finished a great book: "So That Others May Live: Caroline Hebard & Her Search-and-Rescue Dogs". True story about an pioneer of search and rescue training, who begun training in the sixties. She had an amazing respect of the dogs and trains them with determination and with positive methods. Book tells about many worldwide catastrophes where Hebard (1944-2007) was flown in with her German Shepherd dogs to find the survived or lost bodies. I highly recommend the book. 

Today I got the opportunity to participate in the first Royal Canin working dog seminar. First two ours was spent with either Mia Skogster (topic: how to motivate a puppy) or with Outi Hermiö (topic: how to teach tracking). I was in the Skogster group. She really had thought trough how to teach different things so that the dog is motivated through its lifetime. She emphasized that it is important to let the dog develop to an adult and at the same time to give the puzzle pieces how to be a great working dog before competing. I got a lot of tips and motivation from that two hour session! The second two-hour-session was with RC representative veterinarian Henna Söderholm who explained how a dogs body uses food and how different dogs with different activity need different food (for example sledge dogs and agility dogs). Lastly, 1,5h with physiotherapist MD student Heli Hyytiäinen  told us about dogs anatomy and physiology, first aid, how to prevent injuries and the meaning of fitness (and fatness) and rest. Above all I  spent again at the D&C Dogsport booth...

Tottista tottista

Tällä viikolla ollaan treenattu tottista kolme kertaa, viikonloppuna varmasti vielä lisää. Maanantaina oli tietysti hakutreenit - haukkuilmaisu oli jo varmempaa ja keksittiin että jos maalimiehen kasvot ovat piilossa, se saattaa jättää maalimiehen... eli jatkossa oikein panostetaan siihen että kasvot ja erityisesti silmät ovat piilossa. Nyt taitaa olla solmukohdat selvillä Iineksen haukkuilmaisuissa, nyt vaan treenataan takaisin omalle tasollemme!

Keskiviikkoaamuna treenattiin kaverin kanssa TPH:n kentällä, panostettiin silloin Iineksen kanssa seuraamisen kontaktin hyvään ylläpitoon, vasemmalle ja oikealle kääntymiseen ja tehtiin myös noutoja tasamaalta ja hyppynoutoja kilosella kapulalla. Huomattiin, että käännöksiä treenatessa Iines on paremmin mukana jos sen palkkaa lelulla kuin namilla.

Torstai-illalla minut hälyytettiin ylimääräiseksi arkitottelevaisuuskouluttajaksi kentälle kun oli niin paljon treenaajia tulossa! Oli kiva nähdä paljon koiria ja ihmisiä kentällä. Ryhmässäni oli viisi koirakkoa, treenasimme ohjaajien ja heidän koiriensa kanssa maahanmenoa, maassa oloa häiriössä, luoksetuloja, keskittymistä ja kontaktia, sekä rauhoittumista. Siinä menikin nopeasti tunti! 

Arkitottelevaisuusryhmän jälkeen oli kisaavien treenit. Iineksen kanssa halusin vielä panostaa henkilöryhmään, erityisesti siihen että sen kontakti minuun pysyy hyvänä vaikka kulkisimme ihmisryhmän läpi. Jos Iineksen katsekontakti harhaili minusta pois, huomautin äänellä siitä ja kehuin hyvästä katsekontaktista taas. Teimme myös ihan kontaktitreeniä eli koira sivulle perusasentoon ja meidän ympärillä käveli ihminen, heitteli avaimiaan meidän lähelle yms. Vaati kyllä muutaman huomautuksen aina kun uutta häiriötä testailtiin. Lisäksi noutoja - yritettiin panostaa kapulan luovutuksen rauhallisuuteen. Nyt kun on kilonen kapula käyössä, se toimii sata kertaa paremmin kuin pienemät!

1kg D&G noutokapula/dumbbell

Tänään kokeilin kahta erilaista menetelmää opettaa koiralle jäävä seisominen. Tämä tuli arkitottelevaisuusryhmässämme kysymyksenä että miten minä opetan sen. Pihalla kokeilin Iinekselle sellaista että kun se oli tulossa minua kohden, tein kädelläni sellaisen liikkeen kuin olisin heittänyt pallon sille alakautta ja sehän pysähtyi hienosti! Tein myös seuraamisesta jäävää niin että annoin käskyn "seiso" ja laitoin samalla sekunnilla namin sen suuhun - siihen se jäi hienosti pönöttämään kunnes palasin sen sivulle. 

Näistä kirjoista olen tykännyt!

Edille tein pihalla ihan seuraamista ja kaikki jäävät peräkkäin (jäävät istu, maa ja seiso). On se kiva kun on koiran saanut varmaksi näissä, kyllä niitä on toisaalta paljon treenattukin ettei valitse väärää asentoa ja jää itsevarmasti paikoilleen. Ehkä jossain kohtaa pitäisi rohkaistua ja ilmoittaa Edipoika siihen Toko voittajaluokkaan!

On Monday at search&rescue training Iines had regained her confidence a bit more towards the normal level. I think we now have found out the knots in her brain and now have a vision how to work them out. This week we have trained three times obedience, on weekend I think I'll train at least on one day. Maybe a little tracking too? We have now tried to "polish" heeling, especially at the corners and contact on me. We have increased difficulty by adding disturbance for example some one throws their keys by us or walking around us. Retrieve has been a lot better after I started training with the 1kg dumbbel! With Edi I've trained stand/sit/down form motion - it is so good to see that hard work pays off. Maybe one day I'll go to and compete with Edi in the "winner" class of obedience - he has the qualification since he has gone through the beginners and open class already. 

Kennel Statorilla pentuja katsomassa

Kennel Stator oli sunnuntain retkikohteemme. Siellä syntyi 5.8.2014 Edin (Tintenfass Konrad) ja Hottiksen (Stator Hot Hot Hot) pentue, pennut ovat nyt siis lähes kuuden viikon ikäisiä. Pennut ehtivät vierailumme aikana nukkumaan, syömään, leikkimään.. ja kaikki tämä useampaan kertaan! Kovin tykkäävät ihmisistä ja toisistaan. Emäkin eli Hottis oli kennelissä vielä, joten pääsin Hottiksenkin kanssa hiukan leikkimään, se on kova kantamaan esineitä! Yritimme lopuksi ottaa perhepotretin, isä, emä ja pennut, mutta Edi oli aivan liian kiinnostunut nartusta, narttu vartoi luonnollisesti pentuja ja pennut olivat sadassa paikassa yhtä aikaa :D Kyllä siinä muutama kuva tuli räpsittyä (alla).

Sunday trip to Kennel Stator. The litter of  Tintenfass Konrad and Stator Hot Hot Hot was born on August 5th, and are now almost six weeks old. Nice to see that there are already different personalities. It was nice to meet again and play with the mother of this litter,  she is a really lovely bitch. Below are few of the photos that we took, we even tried to take a family portrait, but Edi was too interested of the bitch...and the bitch was too busy to protect the puppies! 

Koko pentue / the litter

Harmaa-panta pentu / puppy with gray collar

Oranssipantainen pentu / Orange collar

Oranssi panta / orange collar

Vaalean sininen panta  / light blue collar

Perhepotretti / family portrait

Pennut ja iskä / pups and dad

Palauttavaa treeniä

Eilen hakutreeneissä aloitettiin nyt palauttamaaan Iinekselle motivaatiota ja itsevarmuutta ilmaista maalimiehet ja jäädä niiden luo haukkumaan. Varmaan se otti nokkiinsa (tai siis kuonoonsa) kun ei viimeiseen varmaan kolmeen viikkoon olla annettu maalimiehiltä palkkaa - niin Neiti Näppärä on siis keksinyt ettei niitä kannata ollenkaan ilmaista kun siitä ei kerran mitään hyvää hänelle seuraa, helposti jopa jättänyt maalimiehet.

Otettiin helpot etsinnät ja maalimies kannusti, rohkaisi ja kehu kovasti hyvästä haukusta, jonka koira haukkui mukavan noin metrin matkan päästä. Koiralla oli tosi hauskaa ja se sai siitä hyvän mielen ja itsevarmuutta lisää. Haukkumisäänestä kuului hyvin koiran epävarmuus. Kävin aina hakemassa koiran maalimieheltä ja kehuin myös itse kovasti. Tästä aletaan pikku hiljaa rakentamaan taas sitä hyvää varmaa haukkua sen hyvän etsintätyön ja hallittavuuden lisäksi!

Yesterday at search & rescue training we focused on building up again Iines's confidence and trust that it pays off to bark at the hidden. We really made sure that she had fun searching and barking at the hidden. Super enthusiastic compliments and meatballs did the trick. Baby steps to regain the confidence!   

Brain and Pinky (eli Äly ja Väläys) ;)

Iineksen ensimmäinen pelastushakukoe

Tänään oltiin Iineksen kanssa ensimmäisessä pelastushakukokeessa Raisiossa, tuomarina Jorma Lankinen. Tottelevaisuusosio puuttui vain kahdelta koiralta, joten pääsimme heti suorittamaan sumuiseen sunnuntaiaamuun.

Sumuinen sunnuntaiaamu / foggy Sunday morning

Luoksepäästävyyden ja sirun tarkastaminen, sekä parina tuomarille ilmoittautuminen meni kivasti. Ainoastaan kun ilmoittautumispari arpoi liikkeiden suoritusjärjestystä (vain pelastuspuolen kokeissa arvotaan, palveluskoirakokeissa liikkeiden järjestys aina sama), Iines pyöri ympärilläni ja meni välillä maahan.

Ensimmäisenä meillä paikallaanmakuu, ei ongelmia. Aluksi hieman rauhaton toisin. Ei reagoinut merkittävästi aseeseenkaan (9mm ase). Taustalla melunnut ruohonleikkuri ei häirinnyt meidän suoritusta. Iines pysyi hienosti maassa vaikka menin osaksi henkilöryhmää toisen suorittaessa sitä (tämäkin pelastuspuolen erikoisuus)

Jäävissä liikkeissä kaikissa ongelmaa, taisi mennä minun jännityksen piikkiin että koirasta tuli epävarma! Jäävä seisominen ei onnistunut lainkaan, mutta jäävät istuminen ja maahanmeno sitten lopulta tarpeeksi hyvin.

Nouto meni loppujen lopuksi hienosti, vaikka tätä vähän jännitinkin. Ollaan paljon treenattu ihan tavallisella noutokapulalla, mutta pelastuspuolen kokeessa on käyttöesine noudossa. Ollaan tässä sitten pari viikkoa treenattu nahkarukkasella -- jonka täytin sukalla kisakentällä jotta lentäisi sen vaaditut kymmenen askelta! 

Seuraamiskaavio oli viimeisenä ennen eteenmenoa, ja arvelinkin että saattaisi tässä olla käynnistymisvaikeuksia kun koira ei ole saanut palkkaa vaikka kovasti teki jo hommia. Seuraamiskaavion alussa kontakti oli todella huono, pelästyi aseen ensimmäistä laukausta, mutta toinen laukaus meni paremmin. Tästä lähti seuraaminenkin paranemaan. Henkilöryhmässä ei kiinnittänyt edes huomiota ryhmän koiraan, hienoa! Tämä koiran oleminen osana henkilöryhmää on kanssa vain pelastuspuolella.

Viimeisenä eteenmeno, seuraamisessa selvästi ennakoi jo sitä juoksemista kentän toiseen päähän ja kontakti tippuili melkolailla. "Eteen"-käskyn saadessaan ampaisi täysillä suoraan eteenäpäin, mutta sen sijaan että olisi totellut "maahan"-käskyä se etsi palkkaa sieltä päädystä ja kentän viereisestä metsästä! Aika noloa, lopulta tuli minun eteeni maahan. 

MUTTA! Tottelevaisuusosio hyväksytty! Tästä lupa jatkaa maastoon!

Kilpailija nro2 / Contestant n:o2

Maastossa on ollut viime viikkoina ilmaisuongelma, eli koira ei ole normaaliin tapaansa alkanut haukkua maalimiehen löydettyään. Onkohan ollut liian monet kisamaiset treenit takana kun ei ole saanut palkkaa maalimiehellä, on Iines kokenut että ei niitä paljoa kannata haukkua.

Maastossa siis löysi molemmat piiloutuneet, muttei ilmaissut. Lisäksi oli hieman hallittavuusongelmaa, ei aina tullut kun huusin. Oli myös hienoja luoksetuloja metsän toiselta puolelta ja yliheittona pysäyttämättä vauhtia käskyllä jatkoi etsintää toiselle puolelle. 

Maasto siis ymmärrettävästi hylätty - mutta koska tottelevaisuus on hyväksytty, saamme tämän vuoden puolella osallistua pelastuskoirakokeisiin ilman että meidän tarvitsee ottaa uudestaan tottelevaisuutta! Hyvä reissu oli ja kannatti ehdottomasti osallistua! Näistä oppii.

Today was our first search & rescue trial with Iines! We begun with obedience. First was our turn to do the "down stay" for the time that the other dog does the obedience - no problems with that. That takes about 5 min. Then we switched turns. In every stand/lay down/sit from motions we had some problems, but the stand from motion was the worst. This may be due to that I was soooo nervous that the dog became insecure. Retrieve was quite nice - I usually train with the regular dumbbell (1kg or 650 gr), so we had to put some effort in the last few weeks to train with a proper item. In search & rescue trials, retrieve item should be an every day object, today we had an leather mitten. In the heelwork scheme she did loose an awful lot of times the proper contact on me, and reacted clearly when they first shot with the 9 mm gun - fortunately she didn't react in the second shot. The sound is distinctly louder than from a 6 mm gun that we normally train with! After those shots heelwork got better, and heel in group went also quite nicely - even with another dog in the group (another search & rescue specialty). In send away, she shot off like a rocket but didn't lay down when I shouted... but came back after a while and lay down in front of me! Even though, obedience passed and then to the forest!

In the forest, we faced again our newest problem - the dog finds the hidden, but doesn't begin to bark. This is an issue that I have to put some effort on for the coming weeks before trying out the next trial. We didn't pass the search part of this trial, but I am happy for the obedience and that we have a clear, somewhat easy problem that we can fix!  

Edi kuuli ettei tullut hyväksyttyä / This is Edi when he heard that we didn't pass the trial

Hakua, jälkeä, raunioita ja tottista

Viimeisen puolentoista viikon aikana ollaan treenattu useampia lajeja koirien kanssa. 

Näyttelyn jälkeisenä sunnuntaina päästiin pitkästä aikaa pellolle jäljestämään Iineksen kanssa; n.120m, muutama kulma ja loppuun puolikaari. Vain muutamia nameja, jotka kyllä hienosti löysi. Aika hyvin pysyi jäljellä vaikka vain 15min vanhentunut. 

Iineksen kanssa pelastushakutreeneissä viime ja tällä viikolla tehtiin kisamainen treeni... ja kuinka päinvastaiset treenit olivatkaan! Viime viikolla nappisuoritus, tällä viikolla yhtään ukkoa ei ilmaissut tai tullut luokseni yhdestäkään kutsusta!! Viime viikolla lähettelin sitä puolelta toiselle, tuli nätisti luokse ja haukkui hyvin maalimiehinä. Voisikohan syynä olla sunnuntaina pidetyt ylimääräiset treenit, jolloin yritimme parantaa haukkuilmaisua maassa makaen - taisi mennä yhtäkkinen muutos yli koiran tajun ja päätti olla seuraavana päivänä eli tämän viikon maanantaina ilmaisematta sitten ollenkaan ukkoja. Onneksi treenikaverit suostuivat että otettiin Iines vielä uudestaan viimeisenä ja tehtiin super helpot ja hauskat haukkumistreenit! 

Iines töiden jälkeen / after work

Edi ja Iines pääsivät ensimmäistä kertaa ikinä raunioradalle harjoittelemaan viime viikonloppuna! Ensimmäisenä pääsi Edi testaamaan Salon rauniorataa - samaa jossa olin hetki sitten kokeessa töissä. Oli hienoa nähdä, vaikkei Edi tiennytkään aluksi mitä pitää tehdä, että se tajusi nopeasti että piiloutuneitahan täältä pitää löytää ja niiltä saa nameja! Todella kauniisti ja varovaisesti Edi kulki ympäri rauniokasoja ja harkitsi kulkureittejään. Iineksen kulkemista raunioilla kieltämättä pelkäsin, mutta turhaan. Jopa tämä turbovauhti rauhoittui kasoilla kävellessään ja tajusi nopeasti että ukkojen (oikeastaan akkojen) etsimisestähän tässä on kyse. Olipa kiva että päästiin porukkaan mukaan vierailemaan!

Salon rauniorata / Salo training area for search&rescue dogs 

Edi

Iines

Tottiksen puolella Iineksen kanssa käyttöesineen noutoa, jääviä liikkeitä ja tietysti seuraamista. Lisäksi ollaan harjoiteltu pelastushakukoetta varten henkilöryhmässä seuraamista koiran ohi ja ampumista 6mm aseella (pelastuskoirakokeessa ammutaan kahdesti joko 6- tai 9mm aseella seuraamisliikkeen yhteydessä, johon koira ei saisi reagoida). Eteenmenoja varten ollaan metsälenkeillä yritetty saada Iines mahdollisimman etäällä käskystä maahan, nyt alkaa näkyä jo positiivista etenemistä tässä!

Edin kanssa tehty puukapula- ja metallikapulanoutoja, seuraamista, istu-maa-seiso -vaihteluita paikallaan ja eteenmenoa. Edillä on kova homma hillitä itsensä kun vien jalkapallon eteenmenopalkaksi, ettei se karkaa tai kääntyile kohti palkkaa seuraamisliikkeessä!

After the dog show we have trained field tracking, forest search&rescue, "disaster area" rescue and of course obedience. Last week Iines did a great competition-like forest search, this week - a total disaster! Ups and downs, that's what you got to cope with in dog sports. A week ago Edi and Iines got to try the "disaster area" search for the first time. The place was the same that I visited a few weeks ago. Dogs got the clue surprisingly quickly and moved around the area so carefully - I was so worried that turbo-speed Iines would get hurt (look at those pictures!) during the search, but she too was very careful with her steps. In obedience, both have trained heeling, send away, retrieve, and stand/sit/down from motion. 

Iines eteenmenon jälkeen / Iines after send away

SPKL:ltä tilatut BH-killuttimet pääsivät painolastiksi treeniliiviin